Kuume hellitti tiukkojen droppien ja 20 tunnin nukkumisen jälkeen sen verran, että uskaltauduin Bellagioon hiukan pidemmäksi aikaa.
Aloitin kuten tavallista 4/8 fixed-pöydästä. Ja kuten tavallista, kuittasin 1,5 tunni pelistä tappiota, tällä kertaa kuitenkin vain 47 taalaa.
Onneksi sain sitten paikan 8/16 pöydässä, jossa peli kulki hyvin. Ellen jopa sanoisi erinomaisesti. Sain myös koko reissun ensimmäiset ja toiset ässät (Crazy Pineapplessa oli toki tullut nauloja, mutta se on eri peli). Molemmat tulivat aivan session alussa ja kun toisiin ei tullut lainkaan äksöniä ja toisiakin vastaan ainut koolaaja kippasi flopilla, olin jo hiukan epäileväinen, että Bellagion taso on Wynniä niin paljon kovempi, ettei harjaamisesta tule mitään. No eipä hätää. Peli vähitellen aukesi ja kädet alkoivat osumaan muuten vaan. Neljän tunnin pelin jälkeen pöydässä oli enää 5 pelaajaa katselin, että suurin edge on mennyt. Pahimmat paistit kun olivat jo katkenneet. Kasasin chipit ja lopputuloksena oli 605 dollaria plussaa.
Ja tie kävi 15/30 fixediin. Pöydässä oli eri meno kuin missään muussa pöydässä, missä olin aiemmin istunut. Pelaajat olivat kartalla aivan eri tavalla ja käsille ei todellakaan saanut valueta helposti. Pöydässä istui yksi ennestään tuttu pelaaja, joku 20-30 kinkkikimuli. Olin hänen kanssaan pelannut 4/8 ja 8/16 pöydissä sekä Wynnissä että Bellagiossa ja olin luokitellut hänet paistiksi. Mutta kumma kyllä, 15/30 pöytä oli ilmeisesti riittävän kokoista, jotta hänelläkin oli kiinnostusta pelata hyvin. Muutkin pelaajat olivat erittäin hyviä ja osasivat kipata käsiä ilmiselvissä tapauksissa. Peli oli tietysti liian suurta omaan rolliin nähden ja taidotkin joutui virittämään ihan eri tasolle, joten lopetin pelit reilun tunnin jälkeen 98 taalaa plussalla.
Harmittavasti 8/16$-pöytä oli ehtinyt kuivua kokoon, joten suunnistin takaisin hotellille, josta pitäisi muutaman tunnin päästä lähteä lentokentälle.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti