Lomalukemista

Kesälomalla luin pokerikirjoista pääasiassa Phil Gordonin Little Green Bookia ja Dan Harringtonin kolmatta kirjaa. Pari kertaa istuin myös koneen ääressä pelaten muutaman turnauksen ja huomasin kirjojen jäljiltä outoja ilmiöitä pelaamisessani.

Harringtonin kirjaa luettuani pelasin passiivisesti ja korottelin hyvilläkin käsillä varovaisesti. Havaitsin lähinnä odottelevan syytä foldata kortit pois. Gordonin kirjaa luettuani pelasin paljon agressiivisemmin, korotin pre-flopissa 2,5-3,5 kertaa BB ja flopin jälkeen pelasin agressiivisesti. Lienee selvää, että jälkimmäinen pelityyli tuotti paljon parempia tuloksia ja olin pelaamiseeni paljon tyytyväisempi.

Harringtonin kolmoskirjaa olen nyt päässyt hiukan yli puolenvälin ja saanut ensimmäisen puoliskon tehtävistä n. 210/300 pistettä. Ja nämä pisteet ihan rehellisesti. Tasaisen vauhdin taulukolla tämä tarkoittaisi lopussa yli 400 pistettä joka Harringtonin antaman taulukon mukaan tarkoittaa "professional, who should show steady profit from major tournaments". Jep jep, ei taida ainakaan minun kohdallani Harringtonin opit olla niin hyödyllisiä kuin Gordonin vastaavat.

Kumpikaan kirja ei sovellu ensimmäiseksi pokerikirjaksi. Harringtoneja mainostetaan hyvinä turnauskirjoina ja ne kannattaa lukea järjestyksessä. Gordonin kirja antaa ohjeita yksittäisten käsien pelaamiseen ja pohjalla pitää sen takia ollakin vähintään joitakin tuhansia pelattuja käsiä. Se on helppo ottaa lyhyille matkoille lukemiseksi jolloin sen voi vain avata jostakin kohdasta ja lukea miten Gordon pelaa jotakin kättä. Hyviä vinkkejä jotka maksavat itsensä nopeasti takaisin.