Tilastojen tutkiminen

Nettipeleissä monet käyttävät tilastointiohjelmia, kuten PokerTrackeria tai PokerOfficea. Ne keräävät kaikki pelatut kädet tietokantaan josta voi sitten katsella käppyröitä miten pelit ovat menneet. PokerEV on uudehko tuttavuus ja se on keskittynyt varsin kapealle alueelle pokeriohjelmistoissa. PokerEV analysoi PokerTrackerin keräämästä tietokannasta tuurin vaikutusta peliin.


PokerEV:llä ei siis itsessään tee mitään, vaan se vaatii lähtökohdakseen tietokannan, jonka tietoja se sitten esittelee monella eri tavalla. Yllä oleva graafi näyttää omaa tuuriani PLO25-peleissä 1800 käden otoksessa. Tuon Gaussin käyrän mukaan minun olisi keskimäärin pitänyt voittaa all-in käsistäni $74. Olen kuitenkin voittanut niistä $190 mihin oli käyrän mukaan n. 0.14 todennäköisyys (punainen värjätty alue loppuu käyrän oikealla puolella n. arvon 0.14 kohdalla).

Käyrän alapuolella lukeekin, että p=92.9%, eli olen munkittanut all-in -käsissä melko hyvin. Jos tuo all-in käsieni sarja arvottaisiin tuhat kertaa, 928 kertaa niistä tulisi vähemmän rahaa kuin nyt tuli. Kerran tulisi yhtä paljon ja 71 kertaa tulisi enemmän rahaa. Eli en voi tuloksesta syyttää ainakaan huonoa tuuriani.

Mielenkiintoista on havaita, että käyrällä nollatulos sijaitsee huippukohdasta selvästi vasemmalla ja sen todennäköisyys on n. 0.25 (hiukan laatikon alla). Eli olen saanut rahat sisään erittäin hyvissä asemissa noin keskimäärin.

Vaikka PokerEV onkin vielä beta-vaiheessa (tätä kirjoittaessa sivulta oli ladattavissa 0.8b) tarjoaa se silti mielenkiintoista dataa. Vihdoinkin selviää, johtuuko oma tulos tuurista vai taidosta. Tai tämä ainakin all-in käsien osalta. All-in -käsien lisäksihän on tietysti paljon käsiä, jossa tuuri vaikuttaa käden kulkuun eikä all-iniä tule eikä käsi mene välttämättä edes showdowniin, mutta niistä tiedon kerääminen onkin sitten käytännössä mahdotonta.

Luulisin, että erityisesti downswingeissä PokerEV:n tarjoamasta datasta on paljon hyötyä oman tiltin hillitsemisessä. Kun näkee selviä tilastoja ja graafeja siitä, että on saanut rahat sisään hyvissä asemissa ja vähänkin paremmalla tuurilla tulos olisi plussalla, sen ainakin pitäisi rauhoittaa omaa peliä. Tietysti jos rahat menee jatkuvasti sisään perästä, niin sitten pitää parantaa omaa peliä eikä tuuria voi syyttää. Mutta silloinkin tieto omista heikkouksista on parempi kuin tietämättömyys.

12. osakilpailu PLO rebuy

Runkosarjan viimeisessä osakilpailussa ei ollut juuri kenelläkään mitään suurempaa pelissä. Toki finaaliin sai lisää stäkkiä pisteillä, mutta runkosarjan voitto oli lähes täysin varmasti menossa Puzolle. Kakkos- ja kolmossijasta oli pientä taistelua, mutta koska niiden ero palkintorahoissa oli niin pieni, ei niistäkään ollut syntymässä suurta taistelua. Viimeinen finaalipaikkakin oli suurella todennäköisyydellä jo jaettu.

Onnistuin rebuy-ajalla pelaamaan sen verran mallikkaasti, että vältyin rebuyden ottamiselta. Jo kolmannen kerran tällä kaudella. Stäkkiä oli rebuy-ajan lopulla n. 3K ja kun siihen lisäsi 1K add-onin, oli varsinaiseen turnaukseen hyvä lähtöstäkki. Varsin mielenkiintoinen käsi tuli muistaakseni tasolla 50/100 kun flopilla J86fd (86 herttaa) oli pienessä blindissä Hannu, isossa blindissä minä ja buttonilla Puzo. Olin päässyt isosta blindistä mukaan lisäämättä chippejä kädellä 988x.

Potissa oli taisi olla 300 ja Hannu löi 200. Minä maksoin ja Puzo maksoi.

Turn oli K joka toi pöytään toisen värinvedon (ruutu). Hannu löi 650 jonka minä sekä Puzo maksoi.

River oli hertta 2. Hannu tsekkasi, mietin pitkään ja lopulta chekkasin ja Puzo tsekkasi perässä. Olin tässä vaiheessa jokseenkin varma, että käteni on paras. Olikin melko suuri yllätys, kun Hannu näytti A753 (753 herttaa) ja vei n. 3K potin värillä. Kun kerran esitin vetokättä ja erityisesti värinvetoa koolailemalla pari streettiä, olisi riverillä pitänyt uskaltaa betsata puoli pottia ns. valueta.

Siitä eteenpäin stäkki olikin sitten vain vähenemään päin ja putosin lopulta sijalla 5.

Lopulta sijoitukseni runkosarjassa oli säälittävän huono seitsemäs. Keräsin pelaamastani 11 osakilpailusta 60 pistettä. Sillä saa finaaliin 6000 pisteen lähtöstäkin joka on kuitenkin ihan pelattava. Runkosarjan voitti Puzo 85 pisteellä ja viimeisenä finaaliin pääsi Hannu 39 pisteellä.

11. osakilpailu fixed limit CS7-8 / O8 freezeout

Toiseksi viimeisenä turnauskalenterissa oli kauden kolmas fixed limit peli, puoliksi 7 card stud hi/lo ja puoliksi omaha hi/lo. Freezeouttina luonnollisesti.

Peli oli varmaan sinänsä ihan ok mutta äärettömän huonot ja vielä huonommin kehittyvät kädet lopettivat pyristelyni melko pian. Putosin toisena ja jälleen ensimmäisessä all-in kädessäni 7 card stud hi/lo:ssa.

Sijoitukseni runkosarjan pistetaulukossa ei ollut kovin mairitteleva. Olen huonoin kaikki tai yhtä vaille kaikki turnaukset pelanneista pelaajista. Vieläpä suhteellisen isolla 6 pisteen erolla toiseksi huonoimpaan aktiivikävijään verrattuna. Runkosarjan viimeisenä turnauksena on PLO jossa voin nousta hyvällä menestyksellä yhden sijan viidenneksi. Niskassa kolmen pisteen päässä hengittää yksi kolme turnausta vähemmän käynyt pelaaja. Sijoituksilla ei ole kuitenkaan välillä 4-10 mitään väliä, vaan ainoastaan loppupisteiden määrällä, jotka määräävät finaaliturnauksen lähtöstäkin. Siksi mojova pistepotti viimeisestä turnauksesta olisi tärkeä.

10. osakilpailu NLHE freezeout

NLHE freezeoutit eivät ole sujuneet osaltani hyvin aivan ensimmäisen Lumiliigan turnauksen jälkeen. Silloin otin voiton mutta sen jälkeen en ole tainnut olla edes heads upissa.

Turnaus menee miten menee. Onnistun kuitenkin ottamaan tuplat finaalipöydässä kun floppaan setin vihun flopin yliparia (JJ) vastaan. Tästä ei kuitenkaan ole paljoa iloa, sillä putoan bubblessa sijalla 5.

Turnaus oli muutenkin aika kuivaa. Olen taantunut NL teksussa parhaista ajoistani (jotka nekään siis eivät olleet mitään elokuvamateriaalia) ja NL turnaukset menevät nykyään miten sattuvat mutta eivät koskaan kovin hyvin. Käsiä pitäisi tulla ja vaikka ei tule, niin chippejä pitäisi saada. Tällä kertaa sain pikkupareja, 3 x 22 ja 2 x 33. Toiset kolmospari toivat tuplat ja toisilla putosin turnauksesta vaikka osuin flopilla settiin. Vihu vain oli osunut 99:llä isompaan settiin. Tämä tosin oli van kosmetiikkaa, sillä chipit olivat menneet sisään jo pf. Illan muut hyvät kädet olivat 1 x JJ ja 1 x 99.

Paras ässä oli AJs joka osui melko huonoon saumaan. Oli toinen taso ja oikealla ollut pelaaja oli pelannut aggressiivista peliä. Jälleen kerran hän avasi buttonilta korottamalla 100:aan ja kun löysin pienestä blindistä AJs:n se näytti vähintäänkin kahdelta jokerilta. Korotin 300:aan. Tosin sitten tapahtui jotain odottamatonta. Iso blindi löi all in (n. alkustäkki) ja button maksoi tämän. AJs lensi kädestäni luonnollisesti pakkaan välittömästi ja molemmat sankarit näyttivät AK:t.

NLHE freezeoutteja on kuitenkin turnausohjelmassa kaksi runkosarjassa ja niiden lisäksi finaali. Jos näissä ei pärjää (olen yleensä pudonnut bubblessa tai huonoimmalla rahasijalla) ei kunnollista menestystä oikein voi tulla. En ole tuon ensimmäisen Lumiliigan voiton jälkeen edes ollut kunnolla kärkikahinoissa mukana. Eikä Harringtonin turnausopuksista ole enää apua. Ne on kirjoitettu 90-luvun ja 2000-luvun alun isoihin turnauksiin ja perusoppien jälkeen lääkkeet pitää löytyä muualta. Lisäksi pelit muuttuvat nykyään niin nopeasti, että omaa peliä pitäisi pystyä varioimaan turnauksesta toiseen. Sen lisäksi pitäisi tietysti käydä kriittisissä paikoissa sen verran tuuri, että pystyisi voittamaan flipit. Niissä kuitenkin olen niin huono, että NLHE-turnausmenestykseni odottaa sitä päivää, jolloin minulla on AA kun vihulla on KK ja kun minulla on JJ on vihulla 77. Siihen asti kärkisijoja ei tarvitse hätyytellä.

9. osakilpailu Tahoe rebuy

Turnauskalenteriin oli päässyt luikertelemaan Tahoe. Tuo kolmen kortin peli, jota oikein kukaan ei tuntunut osaavan. Onko se enemmän teksua vai omppua? Rattaat tuntuvat riittävän siinä samalla tavalla kuin teksussa kärkipari hyvällä kikkerillä. Mutta miten turnauksessa?

Rebuy-ajalla sain heti alkuun tuplat kun vastustajalle riitti Q-korkeaan floppiin AQ minun KK:ta vastaan. Sen jälkeen pelasinkin suhteellisen varovaisesti ja selvisin normistäkillä varsinaiselle peliajalle ja mikä tärkeintä, ilman ribareita. Tosin varsinainen turnaus menikin sitten penkin alle kun hölmöilin yhdessä kädessä 2/3 stäkkiäni pois semibluffipuskulla kun vihulainen koolaili hyvällä kädellä. Sitten vähän aikaa kitkuttelin ja puskin loput AQ6:lla ja putosin ensimmäisenä.

Tämän turnauksen olen jo onneksi unohtanut melko hyvin.

8. osakilpailu oli Sökö, mutta se jäi osaltani väliin. Eikä kyllä harmita yhtään.

7. osakilpailu Limit holdem

Limiitti Holdem -turnaus jos jonkun luulisi olevan minun heiniä. Se on muistikuvani mukaan ollut turnauskalenterissa kerran aikaisemminkin jolloin osoitin taitoni putoamalla ensimmäisenä. Taisin tosin voittaa yhden potin silloin, joten aivan amatööri en sentään ollut.

Odotukset olivat siis samalla tasolla kuin muissakin turnauksissa. Alku menee melko mitäänsanomattomasti eikä hommasta tunnu tulevan mitään. N. tasolla 50/100 stäkki kuivuu 1200 pisteeseen (lähtö oli 2500) mutta saan parissa kädessä VonTuubalta hyvää lannoitetta stäkilleni. Ensin hän päättää bluffata check reissaamalla riverillä kun pöydässä on A45 7 8 ja minulla on suora 65:lla. Parin käden kuluttua päätän vähän varioida peliäni normaalista tiukasta LHE-cash game tyylistä:

Avaan UTG:sta 76s:lla (yritän indikoida vahvaa kättä jotta saisin potin heads uppiin jotakuta vastaan, mielellään blindejä, jotta minulla on positio). Saan kuitenkin pari maksajaa ml. isossa blindissä olevan VonTuuban.

Floppi on A86 johon VonTuuba lyö alle ja korotan tietysti, jotta edelleen esitän isoa kättä, AK:ta tai AQ:ta. VonTuuba maksaa. Hän sanoo, että vetää turnilla ohi kädestäni.

Turni on T jolla saan suoran väliinvedon ja värinvedon. VonTuuba sanoo vetäneensä kädestäni ohi ja hän chekkaa. Lyön betsin, VonTuuba korottaa ja maksan.

Riveri on 8 joka tuo minulle värin. VonTuuba lyö alle, minä korotan ja VonTuuba lyö kolmanteen betsiin. Ryhdyn miettimään, että olisiko VonTuuballa T8 joka sopisi hänen sekä peliinsä että rangeensa täydellisesti. Tyydyn vain maksamaan ja hän näyttää AT:n eli kaksi kärkiparia. Näytän värin ja kerään potin kotiin. Näin kirjoitettuna tuo näyttää niin selvältä, että missasin riverillä yhden betsin valueta, mutta turnauksessa olin liian jumiutunut siihen, että vihulla on T8 enkä uskaltanut korottaa enää, vaikka se olisikin ollut cappi.

Sain noilla kahdella kädellä stäkin kuitenkin hyvään malliin. Hiukan myöhemmin pudotankin VonTuuban TT vs AK. Nelikätisessä dominoin pöytää ja parhaimmillaan minulla on n. 53% turnauksen chipeistä. Pelaan suurimman osan käsistä ja vaikka välillä vihu viekin isomman potin, chipit menevät aina pelaajalle jolla on kohtuullinen stäkki. Kertaakaan en anna yhtä betsiä enempää pikkustäkille mikä on erittäin tärkeää.

Sitten tulee pari kättä, ensin AK vs pikkustäkin K7 ja pudotan hänet, seuraavassa kädessä AK vs A7 ja loput chipit sisään KK5 flopilla. Näin toinenkin pikkustäkki putoaa ja olen heads upissa Puzoa vastaan. Pari kautta aiemmin olin kahdessa perättäisessä turnauksessa heads upissa Puzoa vastaan, minä voitin ensimmäisen (omaha hi/lo) ja hän toisen (plo).

Nyt heads up alkaa 14K-6K chippijohdossani ja olen varsin luottavainen tilanteeseen. Pelaan huomattavasti aggressiivisemmin kuin Puzo joka luonnollisesti kostautuu jossain vaiheessa. Bluffaan hiukan liian monta streettiä ja Puzo pääsee hiukkaan chip leadiin. En kuitenkaan menetä luottamusta vaan uskon edelleenkin, että pystyn voittamaan turnauksen. Saankin chippejä vähitellen takaisin ja Puzon vastustelu on vain väistämättömän lykkäämistä. Eikä aikaakaan kun Puzon stäkki siirtyy kokonaisuudessaan omani jatkoksi ja nappaan hienon turnausvoiton! Edellisellä kaudella en voittanut yhtään turnausta ja tälläkin kaudella meni 6 turnausta ilman voittoa tai edes kakkossijaa.

Toki voittoon yltääkseni piti osua muutama käsi pienehköllä stäkillä, mutta varsinkin viisin ja erityisesti nelinpeli meni osaltani niin hyvin, että pidän tätä kuitenkin taitovoittona. Toki turnauspelissä on aina tuurielementti vahvasti mukana, mutta monissa tilanteissa pystyin pistämään vihun niin tarkasti jollekin kädelle, että pystyin pelaamaan omista korteistani huolimatta. Ehkäpä yli 60K limiittikättä netissä eivät ole menneet hukkaan.

6. osakilpailu Omaha hi/lo rebuy

Vihdoinkin putoaminen turnauksen ensimmäisissä allareissa putki poikki! Sitä kesti 14 lumiliigan perättäistä turnausta. Tosin koska kyseessä oli hi/lo -turnaus, jossa potti menee jakoon varsin helposti, en saanut allareistani tuplia. Itseasiassa menetin stäkkiä, koska käteni sai vain puolet lo-potista.

Rebuy-aika oli taas varsin harmillista. Jouduin ottamaan rebuyn pariin otteeseen. Ensimmäisellä kerralla vihu osui wrappiinsa rattaitani vastaan ja toisella kertaa hänen rattaansa pitivät AAxx:ni vastaan.

Putoamisputki katkesi kun olin katsomassa floppia A225 kädellä. Floppi oli 765 ja mukana oli neljä pelaajaa. Omaa stäkkiä oli jäljellä n. 1600 ja flopilla kolme pelaajaa sai rahat keskelle. A2 löytyi myös toiselta vihulaiselta, joten sain n. 1400 pisteen verran stäkkiä pois potista. Mutta mikä tärkeintä, en pudonnut ekoissa allareissa.

Pudotan jopa kaksi pelaajaa mikä on varsin harvinaista. Ensimmäisen kun c/r:aan 722 floppiin ja vihulla on TTxx ja minulla JJ62. Turnin 2 sammuttaa vihun silmistä viimeisimmänkin toivonkipinän ja lähettää hänet kotimatkalle. Tosin tämä pudotus ei kuittaa edelliskauden runkosarjan viimeisimmän osakilpailun putoamista, jossa sain rahat sisään PLO:ssa 80-20 samaa vihua vastaan. Silloin meillä oli kummallakin stäkkiä 5K tai yli, nyt vihulla oli n. 700 pistettä eli hän oli tekohengityksessä muutenkin

Vielä myöhemmin onnistun pudottamaan VonTuuban AK53:lla. Siitä saatu stäkki ja kerrankin edes normaalin oloinen tuuri isoissa käsissä siivittää minut peräti rahoille ja kolmanneksi, tämän kauden parhaimpaan sijoitukseen. Vaikka rebuyden takia rahallinen saldo jääkin kovin vaatimattomaksi, on se kuitenkin parempi kuin ei mitään.